Kastraatit
Olli (FI*Aurantia's Cosmic Expansion) BSH d 22
(Gimmie's Whimsical x Coventry's Dolores Haze) 21.12.2013
Olli on perheemme ensimmäinen kissa ikinä.
Rakastuimme Olliin heti kun ensimmäisen kerran sen näimme. Meillä ei kummallakaan ollut aiemmin ollut kissaa ja Olli on ollut enemmän kuin olisimme voineet pyytää. Iso, punainen, ystävällinen ja toisinaan pelottavan fiksu. Toisinaan tuskastuttava konnankoukuissaan.
Olli on siellä missä tapahtuu ja maailman kiltein kaveri jonka kanssa on kiva harrastaa kotona erilaisia temppuja, ja jota on joskus liiankin helppo motivoida ruualla ja herkuilla.
Ollilla on kuitenkin britille huono hermorakenne mikä näkyy jatkuvana itsensä pesuna, uusien asioiden pelkäämisenä, vieraiden ujosteluna jne. Näyttelyissä kävimme kerran Ollin meille muutettua ja se oli Ollista aivan kauheaa. Viimeinen niitti oli massiivisen värivirheen kasvattaminen. Ollilta löytyi myöhemmin vielä välimuotoinen lannenikama ja se sai voimakkaan allergisen reaktion nukutusaineista.
Ennen kaikkia vaivojaan Olli ehti olla isä yhdelle pentueelle ennen kastraatiota. Kenties oli vain hyvä, ettei Ollia käytetty enempää, vaikka se aivan ihana kissa kotona onkin.
Patu (GIP GIC FI*Ullukan Pyrypoika) BSH c 24 var
Ennen kuin Patu syntyi, sanoin sen kasvattajalle, että sieltä tulee varmasti yksi lila. Niinhän sieltä tuli: Patu. Moni meillä käyvä huomaakin ensimmäisenä tämän kissan juuri sen poikkeuksellisen värin takia.
Patu on tasapäinen, reipas ja omanarvontuntoinen kissaherra johon näyttelyssä voi aina luottaa (huom. siinä määrin kuin eläimeen voi ikinä luottaa!). Patu on äärimmäisen kiltti ihmiselle ja muista kissoistamme poiketen saattaa tulla syliin pörisemään ja polkemaan. Pehmo-Patu ei ole mikään World Winner. Ilmeisesti sen kantaman pitkäkarvageenin takia (var) sen turkki on liian pitkä ja pehmoinen, mikä tekee siitä maailman parhaan paijattavan, mutta vie pisteen I:in päältä näyttelyissä. 30 näyttelyn jälkeen oman kissan hyvät ja huonot puolet ovat tulleet hyvinkin tutuiksi.
Patu teki pitkän näyttelyuran leikkaamattomana kollina ja jatkaa nyt kastraattina. Ennen kastrointiaan se ehti olla isä neljälle pentueelle, joista yhteen ei valitettavasti jäänyt eläviä pentuja. Pentujen yhdennäköisyys isänsä kanssa on välillä lähes pelottavaa ja kun näyttelyissä osutaan vastakkain tuntuu kuin omaa kissaansa katselisi.
Patu on vasta vanhemmiten ruvennut pärjäämään näyttelyissä ja on niittänyt kastraattina yllättävän paljon NOM tuloksia.
Koulutettavana Patu on aika jäinen, eikä tee mitään jollei se siitä itse hyödy. Kotona aktivointisessiot kuluvatkin yleensä niin että muut tekevät, Patu katselee ja vie sitten muiden töiden hedelmät. Patu on muiden kissojen paras kaveri ja ei leikattuna ole hakenut itse konfliktia kotona muiden lauman jäsenten kanssa.
