Ensimmäinen pentue

Meille syntyivät ensimmäiset pennut 6.10. 2022

Menin itse emon sijoituskotiin dhoulaksi, pentukoppa oli valmiina ja emo hyvävointinen. Ensimmäinen pentu syntyi 95 grammainen poikapentu nopsaan ja huusi heti alkuun kuin hinaaja. Valitettavasti toinen, oikein iso poikapentu, jäikin sitten jumiin eikä selvinnyt. 

Tämän jälkeen emolta loppuivat poltot ihan kokonaan. Odoteltiin muutama tunti, sitten mentiin eläinlääkäriin (tietysti neljältä aamuyöllä) ja sektioon.
Kolmas pentu, sekin poika, ei lähtenyt itse hengittämään, oli heikentynyt niin pahasti kun ei ollut päässyt syntymään, eikä sitä saatu enää elvytettyä eläinlääkäreiden yrityksestä huolimatta. 
Neljäntenä syntyi sitten pentueen ainoa tyttö. Eläinlääkäri kertoi sektion jälkeen, että Rudin kohtu oli revennyt hieman ennen kohdunkaulaa ja jäljellä olleet pennut eivät olisi mitenkään pystyneet syntymään luonnollisesti. 

Onneksi emo ja kaksi pentua selvisivät. Kasvattaja ja sijoituskoti ehkä traumatisoituivat, mutta saatiinpahan ainakin reippaasti kokemusta. Haluan myös kiittää rotukissapiirejä saamastani tuesta ja neuvoista. 

Katkeransuloiseksi tekee sen, että repeämän vuoksi, tämä on emon ainoa pentue. Varsinkin kun molemmissa selvinneissä pennuissa on riittämätön määrä valkeaa ja lisää suolaa haavoihin tulee hierottua, kun tiedän, että kuolleena syntyneet pennut olisivat olleet väritykseltään juuri sitä mitä tältä yhdistelmältä toivoin. Mitään takeitahan ei olisi ollut siitä, että nämä pennut olisivat olleet muuten hyviä kissoja näyttelyihin, mutta varmaan vielä pitkään tulee jossiteltua ja issiteltyä.

Enin harmitus on onneksi jo väistynyt. Nyt olen vain iloinen siitä, että pennut ovat olemassa. 

Tietysti tämä kasvattajalle tarkoittaa nyt sitä, ettei minulla ole mitään millä jatkaa. Mutta saampahan rauhassa miettiä seuraavaa liikettäni.